Kavereita

Vaikka Leevi ei enää kisakentillä loistakaan, se loistaa aivan mahtavana seuralaisena pentukoirille. Sen pinna on loputon, sen kaulassa, poskissa ja korvissa saa roikkua eikä se suutu. Se jaksaa leikkiä melkein loputtomiin (okei,  5 tunnin päästä Stella olisi vielä jaksanut mutta Leevi luovutti...) ja osaa kuitenkin leikkiä huomioiden kaverin pienen koon. Alla koostetta Leevin ystävistä, isoista ja pienistä.
Ensimmäisenä Stella, vaikka kokoero on ehkä 30 kiloa, ystävyys on silti vahva.

Leevi on käynyt talven aikana koirakylpylässä useaan kertaan, monen eri kaverin kanssa. Se on hyvä uimaseuralainen, Leevin mieletön uimainto tarttuu mukana olevaan kaveriin nopeasti, ja kokematonkin uimahallikävijä huomaa yhtäkkiä uivansa altaassa kuin vanha tekijä. Kuvassa uintiseurana kiharaneiti Nelli. Nelli tosin ei tarvinnut Leevin mallia ollenkaan, se oli rodulleen tyypillisesti heti kuin kala vedessä.

 Leevin ystävä Eeva, vuoden ikäinen rotikkanarttu. Eevan kanssa leikit saattaa hirvittää heikompia, vauhdissa ei säästellä ja metsä rytisee kun ystävät kohtaavat. Eevan kanssa on myös käyty uimassa monta kertaa.






 

 Vivan kanssa paneudutaan enemmän lepäämiseen...

 Mutta Vivan kanssa meno oli näinkin hurjaa kolme vuotta sitten :)

 Uusin ystävyys on Nero, joka on aivan kuin Leevi pienenä. Yhtä rohkea ja luottavainen tyyppi.

Pinnin kanssa Leevi vietti varsinkin nuorena paljon aikaa. Vaikka Pinni ei aina jaksanutkaan nuorison kanssa leikkiä, se ei Leeviä haitannut. Riitti, että Pinni oli olemassa, ja ehkä vähän käänsi päätä Leevin juostessa ohi. Tämä oli Leevin mielestä ihan riittävää osallistumista leikkimiseen.

Tärkeä ystävä on ollut myös bouvier Molli. Molli on jaksanut korkeasta iästään huolimatta juoksuttaa Leeviä pitkin metsiä monena iltana.

 Joskus Leevillä on kavereista huolimatta ollut ilmeisesti tylsää. Välillä on ollut yhtä jännittävää tulla kotiin kuin nuoruusiaikana.  Se on talven aikana ehtinyt syömään useammankin rasian erilaisia pastilleja, maistaa kylmägeeliä, ripottelemaan polttopuut sisälle ja levittelemään roskia ympäriinsä.Onneksi näistä teoista on kuitenkin selvitty ilman eläinlääkäriä.
Toisaalta se myös yksin ollessaan ottaa siitä ilon irti, ja makaa sohvalla jalat kohti kattoa. Välillä joku pääsee yllättämään sen kun tuleekin normaalia aikaisemmin kotiin, ihan selvästi se jollain lailla ymmärtää ajan kulun ja osaa kolmen jälkeen asettautua lain mukaisesti lattiatasolle.

Vaikka talvella lumi ja siinä piehtarointi onkin ihanaa, mikään ei kuitenkaan voita luonnonvesissä uimista. Alkukeväästä Leevi kahlasi kaikki ojat läpi, ja kävi myös makaamaan veteen jos ei mielestään muuten kastunut tarpeeksi. Heti kun joessa vesi vähän aukesi, Leevi korkkasi uimakauden. Ja se jatkuukin seuraavien vahvojen jäiden tuloon asti, ohuen jään saa vielä rikottua jotta pääsee kylpemään.

Leevillä on myös uusi ihmisystävä. Lähistöllä asuva tyttö on alkanut käymään Leevin kanssa lenkillä, ja mielellään Leevi lähtee aina mukaan. Tämän ystävän kanssa kun ei joudu ainakaan juoksemaan...
Juoksulenkin on nimittäin Leevin mielestä nykyään ihan myrkkyä. Jos se varusteita huomaa että juoksulenkki on tiedossa, se yrittää maastoutua takaoven tienoille ihan huomaamattomaksi. Ennen leikkausta se kuitenkin juoksi ihan mielellään, ja juoksi ihmiseen verrattuna tupla- tai triplamatkan, tietysti myös kovempaa. Nykyään se ei enää viitsi, mielummin kävellen niin ehtii haistelemaan enemmän.