Tammelan WT-koe ohi

21.4 oli Tammelassa WT-koe, jonka piti olla meidän ensimmäinen virallinen WT-koe. Koe jäi meiltä kuitenkin väliin, sillä Leevi sai neljännen epileptisen kohtauksensa koepaikalla ennen kokeen alkua. Ehdin ottaa koiran autosta, ja heittämään sille yhden markkeerauksen pellolla, kun se jo palauttaessa puri damiin kiinni oudosti, ja sen jälkeen tulikin sitten kohtaus. Osan matkaa jaksoin itse kantaa 34 kiloa koiraa pois pellolta, mutta onneksi avuliaat kanssakilpailijat auttoivat autolle saakka. Onneksi kohtaus oli lievä, muutaman minuutin päästä Leevi oli taas auton takaluukussa ihan normaali. Koe jäi silti väliin, ja ajettiin takaisin kotiin vartin vierailun jälkeen. Onni onnettomuudessa Leevin suhten tässä ikävässä asiassa on se, että jokainen kohtaus on ollut edellistä aina lievempi ja koira toipunut nopeammin.

Ilmeisesti keväällä ja hormoneilla on osuutensa asiassa, vaikkakin muutama viikko sitten oltiin siellä koulutuksessa ja ilman ongelmia koko päivä treenattiin juoksuisen nartun vierellä. Tämän takia olen varannut Leeville kastrointi ajan 17.5. Siihen saakka yritetään elellä hiljaiselämää, ja välttää kaikkea koiraa kuumentavaa toimintaa. Perjantaina kävin tokoharkoissa tunnin verran ilman ongelmia. Tokoiluharrastusta varmaan ainakin voidaan jatkaa, vähän kuitenkin haaveilen vielä wt-nome-kokeistakin. Jos kastroinnin jälkeen ei tule kesällä yhtään kohtausta, uskallan syksyllä vielä yrittää yhteen kokeeseen. Noutajalajit on kuitenkin Leeville niin mieluisia, että ainakin omaksi huviksi treenataan vaikka ei kokeisiin koskaan enää päästäisikään. Sitäkin olen miettinyt, että voiko Leevi olla niin herkkä tyyppi, että vaistoaa jotenkin mun jännityksen ja saa sitten sen kohtauksen?? Kaukaa haettua, mutta koko päivän nomeharkoissa ei ole koskaan kohtausta tullut,vaikka päivä varmasti on ollut henkisesti ja fyysisesti rasittava. Tai sitten kohtaus tulee milloin sattuu, eikä sillä ole mitään tekemistä harrastamisen kanssa??

Vappupäivänä on parin vuoden tauon jälkeen E-pennuilla tapaaminen! Leevi osallistuu meininkeihin ainakin tokoilun osalta, nomen suhteen saa treenata omalla vuorollaan niin ei pääse innostumaan liikaa. Meillä oli tälle päivälle sovittuna Leeville (kylmälle) riistalle innostamis treenit Sulon kanssa. Viime vuonnahan Sulon erinomainen malli sai Leevinkin palauttamaan kylmän riistan hienosti käteen. Nyt peruutin treenit Sulon kanssa varmuuden vuoksi, turha ottaa riskiä uudesta kohtauksesta ennen kastrointia.

Leevi itse ei turhia elämästä huolehdi. Se jaksaa iloita kaikista ojista ja muista mahdollisista uinti- tai läträysmahdollisuuksista. Ihan parasta on jos pääsee ensin uimaan, ja siitä suoraan lumihankeen pyörimään. Se on myös edelleen huimasta kolmesta ikävuodesta huolimatta aina valmis leikkimään, ja välillä jopa leikkii yksinään takapihalla.