lisää hakua

Nyt onkin ollut oikein tehoviikko meneillään! Ensin torstaina olimme illalla kovassa pakkasessa hakua harjoittelemassa, ja tänään taas uudestaan! Jo torstaina Leevi oli tosi hyvä, ja tänään jos mahdollista vielä parempi.

Torstaina keli oli edelleen tyyni, tuulesta oli turha odottaa apua koiralle. Sen verran muutettiin harjoitusta edellisestä kerrasta, että minä täytin hakualueen dameilla ja Leena piti koiraa. Nyt Leevi oli heti innolla hommassa mukana, ja löysi nopealla tahdilla viisi damia alueelta. Eikä edes vaihtanut, vaikka palauttaessa huomasikin matkalla uuden damin. Koiralla oli selvästi joku lamppu syttynyt päässä haun suhteen, se oli tajunnut että täällähän näitä dameja on kun vaan etsii. Ja aina pääsee uudestaan etsimään kun vaan vikkelästi palauttaa emännälle. Olin niin tyytyväinen koiraan illalla!

Tänään oli sitten heti aamusta niin kova tuuli, että oli suorastaan pakko mennä vielä kokeilemaan hakua. Hakuruudun täyttö tehtiin kuten viimeksi, ja Leevi oli heti juonessa mukana. Hienosti nenää käyttäen se löysi ja toi kovalla vauhdilla kuusi damia. Loput jätettiin Pinnille haettavaksi. Sen aikaa Leevi oli autossa miettimässä. Koiran ollessa autossa tein sille vielä linjaharjoituksen kolmella damilla, metsäkoneen jättämälle uralle kolme damia peräkkäin noin viiden metrin välein. Ekalle damille oli matkaa parikymmentä metriä. Vaikka Leevi ei nähnyt damien viemistä, se lähti hienosti linjalle. Ekan damin kohdalla se huomasi toisen, meinasi jättää ekan ja ottaa tokan, päätti kuitenkin ottaa ensimmäisen eikä sitten enää vaihtanut. Sama tapahtui tokalle damille lähetyksessä, kolmas dami linjalla meinasi houkutella liikaa, mutta koira toimi kuitenkin ihan oikein. Kolmaskin linjalle lähetys onnistui hienosti.

Nyt on ehkä pakkoo pistää omat kädet nippusiteillä selän taakse, ja antaa koiran huilata harjoituksista. Eilen oli nimittäin myös tokotreenit, kolmena päivänä peräkkkäin on nyt treenattu. Nyt pitää antaa opitun muhia päässä vaikka itsellä kuinka polttelisi treenata vähän vielä...

harjoitukset jatkuvat

Nyt Leevi on päässyt kahtena peräkkäisenä viikonloppuna nome-juttuja harjoittelemaan. Viikko sitten harjoiteltiin kakkosmarkkeerauksia. Olimme metsätyöalueella, jossa oli sopivasti auratun alueen keskellä iso tukkikasa. Tukkikasan päältä sitten oli hyvä heittää dami kasan molemmille puolille, vaihtaminen ei ollut mitenkään mahdollista niiden tukkien ollessa edessä. Toinen dami tippui aina niin että Leevi näkin myös putoamisen, kasan oikealle puolelle lentänyt dami tippui maahan niin että Leevi näki heitosta alun mutta maahan putoaminen ei enää Leeville näkynyt. Tosi hienosti se haki molemmat damit, myös palautukset sujuivat tällä kertaa hienosti vauhdilla. Enemmän korjattavaa löytyikin sitten ohjaajan kehonkielestä :) Älyttömän hienoa että on joku katsomasssa mitä puuhaan (kiitos taas Leena!), itse noita ylimääräisiä käsimerkkejä ja koiraa häiritseviä heilumisia ei huomaa. Videointi olis muuten varmaan myös hyödyllistä!

Eilen tehtiin sitten vähän hakuharjoitusta. Siinä samaisella hakkuutyömaalla on hyvä tasainen alue johon dameja sitten piiloteltiin, osa vähän lumenpeittoon. Tämä olikin Leevin eka hakuharjoitus, syksyllä se "vahingossa" löysi muutamia dameja metsästä, mutta nyt ekan kerran oikein pyysin sitä etsimään. Damit vietiin alueelle niin että Leevi näki sen. Leevi lähti ihan innolla hakuun, mutta dameja oli kyllä tosi vaikea löytää kun ilma oli melkeinpä tyyni. Palautukset sujuivat hienosti, paitsi yhden kerran kun Leevi ehti vaihtamaan. Tässä haussa meillä olisi paljon treenattavaa niitä Pirkan Dameja ajatellen. Näillä tyynillä pakkaskeleillä ja paksuilla lumihangilla on vaan vaikeampaa järjestää hakuharjoituksia.

Palautuksiin liittyy myös Leevin tämänpäiväinen löytö. Se kaivoi jostain lumihangesta esiin jäätyneen päästäisen. Edistystä on selvästi tapahtunut, sillä nyt se ei yrittänytkään syödä sitä, vaan ennemmin tuli hämmästyneenä näyttämään. Mitäs tälle pitäis tehdä???

Toko-liikkeissä seuraamisessa on tullut vähän takapakkia. Olen käyttänyt lelupalkkaa jonkun verran, ja saanutkin sillä liikkeisiin lisää vauhtia. Luoksetuloa se on vähän parantanut, mutta seuraamisessa lelupalkka kuumentaa Leeviä niin paljon, että se on alkanut edistämään. Samoin käännökset on menneet huonommiksi. Niinpä seuraamisessa on palattu nakkeihin, ja nykyään tehdään taas melkeinpä vaan paikallaan siirtymisiä ja käännöksiä.

Pakkasherra

Äsken tultiin iltalenkiltä, mittari näytti -25.5 pakkasta. Vaan Leevi ei pakkasesta piittaa, se ei ole kertaakan talven aikana nostellut tassuja tai muuten näyttänyt siltä että kärsii kylmästä. Leevin taktiikka on vaan lisätä vauhtia niin ei tule kylmä. Kuono huurteessa se painelee lumihangessa, ja on ilmeisen tyytyväinen kun ei ole kuuma!

Linjaa ja markkeerauksia

Tänään ehdin taas aamulla ennen töihin menoa treenaamaan. Aloitin ihan pienellä hakuharjoituksella, vein kolme damia Leevin istuessa odottamassa. Damit oli kaikki ihan lähellä polkua, hanki on niin upottavaa että siellä on hankalaa viedä tai hakea niitä dameja. Leevi haki kaikki hienosti, ja palauttikin suoraan. Hakua olisi hyvä päästä harjoittelemaan enemmän ja laajemmalla alueella, mutta tällä lumen määrällä se taitaa olla mahdotonta? Damit uppoaa syvälle hankeen ja tekee hakemisesta koiralle paljon vaikeampaa, ja on siellä syvässä hangessa myös raskasta juosta. Näin nuorelle koiralla haluaisin kuitenkin helppoja ja onnistuneita harjoituksia.

Seuraavaksi harjoiteltiin linjaa. Ensimmäinen harjoitus menikin sitten ihan penkin alle. Vein tietä pitkin koiran kanssa kolme damia peräkkäin, matkat oli noin 40,50 ja 70m. Ensimmäisen Leevi haki hienosti, ja näytti siltä että hakee toisenkin, mutta sitten se bongasi pellolla tuulen riepottelemia oksia, ja säntäsi sinne. Korvat meni tukkoon, ja siellä pellolla se sitten etsi niitä oksia. Mä hain damit itse ja koira sai sitten remmissä vähän aikaa miettiä menikö ihan putkeen. Toisaalta oma moka jälkeenpäin ajateltuna, matkat oli liian pitkä ekaan harjoitukseen, ja tuulikin justiin väärästä suunnasta.

Hetken aikaa kun oli molemmat pohdittu, tein saman harjotuksen uudestaan, nyt toiseen suuntaa tiellä ja matkat oli 30,40 ja 50m. Tällä kertaa kaikki onnistui, ja molemmat voitiin olla tyytyväisiä.

Hetken aikaa jatkettiin lenkkiä, ja sitten tehtiin vielä metsätiellä pari markkeerausta. Menin taas sellaiseen tienhaaraan että saatoin heittää molempiin suuntiin yhden damin. Koira pysyi hienosti paikallaan heittojen ajan, ei vinkunut eikä hötkyillyt. Haki ja palautti molemmat hienosti. Toinen vielä upposi vähän hankeen epätarkan heiton seurakusena, mutta koira löysi senkin itsekseen. Tähän olisi fiksu kouluttaja lopettanut, mutta minä päätin tehdä vielä yhden linjaanlähetyksen.

Äskeinen markkeerausadami oli tien oikeassa reunassa. Nyt vein sitten yhden damin tien keskelle, ja lähetin koiran eteen sitä hakemaan. Vaikka Leevi varmasti näki sen ja matkaa ei ollut kuin 15m, se silti meni vanhasta muistista sille äskeiselle markkeerauspaikalle! Taas tuli oppia kouluttajalle, koiralle ei niinkään. Hain itse sen damin, ja tein saman harjoituksen sellaiseen suuntaan missä ei ollut yhtään markkeerausdamia. Hienosti meni, ja palkinnoksi lopuksi tein muutamia nopeita heittoja, Leevi sai lähteä paukkuna niihin.

Meillä oli viime talvena ongelmia jänisten kanssa. Koska oli paljon lunta, ne ylettyivät verkoista huolimatta syömään omenapuun oksia. Tänä vuonna meillä on sitten aita, ja pihalla koira joten jäniksiä ei ole näkynyt. Silti omenapuut on pahemmassa kunnossa kuin viime talvena, joku ruskea peto käy illan pimeinä tunteina repimässä puut. Tällaisista puista ei taida omenoita ensi kesänä tulla...