sunnuntai 28. elokuuta 2011

TOKO ALO-1!


Leevi kävi tänään aloittamassa Toko-uransa Etelä-Hämeen kennelpiirin mestaruuskokeessa. Kuuluimme Kanta Hämeen Noutajien joukkueeseen. Koe meni Leeviltä hyvin, ohjaaja sai vähän kotiläksyjä :)Pisteitä saatiin 177,5, lisäksi tuli KP ja luokkavoitto. KHN joukkue sijoittui hienosti kolmanneksi joukkuekisassa.

Luoksepäästävyys 10
Tuomari Carina Ranne-Savander nimenomaan sanoi että koira saa tulla vastaan ja vaikka vähän suukotellakin. Labradorille kiva tuomari, Leevi toimi just niin kuin tuomari halusikin!

Paikallamakuu 10
Leevi oli ehkä vähän levoton, mutta pysyi kuitenkin hienosti.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Yhdessä pysähtymisessä Leevi unohti istua, muuten oli tosi hyvä. Ohjaajalle palautetta liian pyöreistä käännöksistä.

Seuraaminen taluttimetta 8,5
Ohjaaja otti edellisestä palautteesta onkeensa, ja kokeili heti tiukempia käännöksiä. Sillä seurauksella että koira sekosi askeleissaan ja kiersi yhdessä vasemmalle käännöksessä lenkin ohjaajan ympäri. Muuten meni hienosti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Koiran suoritus täydellinen, ohjaajan käsky oli liian pitkä.

Luoksetulo 8
Leevi törmää jalkoihin, en ole edes yrittänyt kitkeä tapa pois. Tokoilu on Leeville kuitenkin sivubisnes ;)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9

Estehyppy 8,5
Suunnitelmien mukaisesti annoin kaksoiskäskyn, tein pienen käsimerkin, ja se toimi hyvin. Hyppyä ei ole juuri harjoiteltu, joten halusin varmistaa että yli menee.

Kokonaisvaikutus 9,5
Puoli pinnaa meni kuulemma ohjaajan virheiden vuoksi...

Leevi oli siis tosi hieno! Kunniapalkinnon tuomari nimesi nimenomaan koiralle annettavaksi. Yleensä hän kuulemma pitää rajana KP:hen 180 pistettä, mutta koska nyt pistemenetykset johtuivat ohjaajasta eikä koirasta, ei koiraa voi siitä rangaista joten koira sai KP:nsa.

Kisapaikalla Leevin käytös ei ollut niin hienoa kuin sillä yleensä koe-tai koulutuspaikalla on. Se häsläsi, yritti vinkua , eikä ollut yhtään rauhassa. Johtuu varmaan siitä, että sillä on ollut niin tylsää koko loppuviikon. Leevihän on todella tapaturma altis tyyppi. Halusin varmistaa että päästään kokeeseen, ja kielsin siltä kaiken kivan ennen koetta. Luita ei saanut pureskella että hampaat ei halkeisi. Kaikki painiminen kavereiden kanssa oli kielletty, samoin palloleikit. Jopa ulkoilut hoidettiin flexin päässä! Näin saatiin kaikki jalat pysymään ehjinä ja koira liikkumaan puhtaasti koepäivänä. Tämä tylsyys sitten huipentui koepaikalla, joten sen oli vaikea olla kunnolla.

Kaikesta sairastelusta huolimatta pakko olla tyytyväinen tähän kauteen. 2/3 tavoitteista saavutettiin, eli läpi on taipparit ja tokon alokasluokka. Näyttelytulos jäi saavuttamatta, sitä pitää yrittää sitten talvella hankkia.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Hirvikoira??


Viime perjantaina Leevi liikkui niin hyvin, että uskalsin lähteä sen kanssa KHN omatoiminometreeneihin. Leevi olikin tosi hyvä. Tehtiin linjaa, osa oli aika pitkiäkin ja yhdessä piti ylittää iso oja. Ainoa mikä meni pieleen, oli mun kokeilu ohjauksesta. Niitähän ei ole juuri yhtään harjoiteltu, mutta koska koira oli niin etevä piti kokeilla...Siis ensin lähetys eteen, pysäytys ja siitä ohjaus oikealle. Tämä ei onnistunut yhtään, koira ei älynnyt mitä piti tehdä. Tosin oli kyllä niin hyvin kuulolla, että kun lähti väärään suuntaan ja käskin takaisin, tuli nöyrästi eikä vaan jatkanut damille asti. Joten helpotin ja jätin Leevin "risteykseen" istumaan ja siitä oikealle. Johan toimi, harjoitellaan tätä sitten! Leevi käyttäytyi muutenkin mallikkaasti, vinkumista ei esiintynyt, ja kun kuljettiin rivissä, seurasi hienosti. Jonossa kuljettaessa edessä kulkevan tytön peppu tahtoi olla liian houkutteleva...
Treenit meni hienosti, mutta lauantaina tuli sitten liikkumisen kanssa takapakkia, täydellä laukalla juokseminen ja ojan yli hyppely sai taas etuliikkeisiin hieman epäpuhtautta. Meni tosin päivässä ohi. Jumpattu on ahkerasti, ja lauantain takapakista huolimatta edistystä näyttäisi tulevan.

Viikolla sulatin pakastimesta yhden hirvenkoiven, ja vetelin sillä laahausjäljen. Leevi oli innoissaan, jäljesti hienosti ja kovalla vauhdilla, sekä palautti koiven ylpeänä minulle! Tänään oltiin velipoika Manun kanssa treenaamassa, tein Leeville kaksikin eri laahausjälkeä hirvenkoivella, ja molemmat meni tosi hienosti. Leevi teki myös pari ykkösmarkkeerausta, toisen variksella ja toisen fasaanilla. Variksista se ei edelleenkään tykkää, fasaani sen sijaan on mieluisampi riista. Velipoika Manu oli tosi taitava, sen työskentelyä oli ilo katsoa!

torstai 11. elokuuta 2011

Varovaista treenausta

Koska kerran sairaslomalla ollaan, on treenaaminenkin ollut aika vähäistä. Tai ainakin pyritty pitämään vähävauhtisena. Tokon suhteen on ehkä vähän jo paineitakin, sillä eka virallinen toko on elokuun lopussa. Nyt näyttää siltä että etujalkojen puolesta toivottavasti päästään kokeeseen, sillä eilen ja tänään ontuminen on ollut selvästi lievempää. Tokon liikkeet on muuten valmiita, mutta hyppyä ei ole juuri treenattu. Kotona ei ole estettä, ja nyt kun ollaan kurssilla, en uskalla oikein hyppyyttää. Niinpä olen päätynyt siihen, että otan suosiolla -2 pistettä, ja käytän hypyssä kaksoiskäskyä. Siis suullinen ja käsimerkki.

Verijälkeä olen koiralle tehnyt pari kertaa, se on rauhallisempaa hommaa ja koira kuitenkin selvästi tarvitse jotain tekemistä. Eka jälki oli ihan lyhyt, reilut sata metriä, ja toinen varmaan reilut parisataa. Leevi lähtee hienosti nenä maassa jäljestämään, mutta helposti haluaisi vaihtaa työskentelyn ilmavainuiseksi. Silloin kun menee nenä maassa ja oikeasti jäljestää, seuraa hienosti jälkeä, jopa ojan yli vikalla jäljellä.

Kaksi kertaa olen kaivanut damit esiin ihan kokeeksi, ja on ollut ihana nähdä kuinka koira syttyy kun on oikeaa tekemistä! Olen tehnyt ihan linjaharjoituksia, vienyt kaksi damia eri linjojen päähän, ja kulmasta sitten lähettänyt hakemaan jomman kumman. Ekalla kerralla vein samaan kohtaa kolme damia, luottaen siihen että koira ei vaihda, ei ole ennenkään vaihtanut:) No ei vaihtanut, mutta toi kaksi damia kerralla. Huomisesta alkaa nometreenit kerran viikkoon, ja syyskuussa päästää yhden päivän nomekurssillekin.

perjantai 5. elokuuta 2011

Sairaus-ja fysioterapiakertomus jatkuu...





Leevi ehtikin melkein kuukauden päivät elämään ilman lääkärikäyntiä. Heinäkuun loppupuolella se kehitti pienen hotspot-alueen hännän yläpuolelle. Koska olimme juuri lähdössä mökille saareen, oli parempi hoitaa vaiva antibioottikuurilla. Onneksi pahimmat helteet loppuivat, joten Leevi selvisi lomasta vähän vähemmällä uimisella. Nyt läntti on kokonaan parantunut, joten aika vähällä päästiin sen suhteen.

Hotspot ei kuitenkaan ollut Leevin ainoa vaiva, se on nimittäin muutaman viikon ajan taas ontunut etujalkojaan. Välillä tuskin havaittavasti, ja välillä niin että sen huomaa selvästi. Koiran etupää on kuitenkin jo kuvattu olkanivelistä varpaisiin asti,eikä mitään vikaa ole löytynyt. Niinpä taas päädyttiin epäilemään panosteiittia, isoiksi kasvavilla koirilla sitä voi kuulemma esiintyä muutaman vuoden ikään asti. Leevi sai taas särkylääkettä mukaansa, mutta kipeä se on silti. Jos se on sitä, niin tavallaan hyvä, se vaivahan paranee iän myötä kun kasvu loppuu. Eikä kai ole edes perinnöllistä?

Tänään kävin sitten vielä Leevin kanssa fysioterapeutin tutkittavana. Takajalkojen lihakset ovat hienot, johtuen varmaan runsaasta uimisesta. Mitään selkeää, kaiken selittävää aristuskohtaa etujaloista ei löytynyt. Mutta kun kädestä pitäen näytettiin, näin minäkin selkeästi mikä Leevin etuosassa on vialla. Sillä ei nimittäin ole lapaluiden ympärilla lihaksia juuri lainkaan, siinä kohdassa on kuopat! Muualla lihaksia on hyvin, mutta Leevillä on vähän sellainen toimistotyöläisen ryhti. Syytä on tietysti vaikea sanoa, mutta uimisella voi olla osasyynsä. Leevi nimittäin menee uimaan aina vauhdilla, loikkimalla jolloin se kauhoo niillä muilla etujalan lihaksilla ja nämä puuttuvat lapaluiden ympärillä oleva lihakset ovat toimettomina. Sille on ehkä jäänyt vähän tavaksi olla käyttämättä näitä lihaksia.

Niinpä Leevi sai sitten jumppaohjelman, johon kuuluu mm. punnerruksia, venyttelyä ja jumppapallon kanssa jumppaamista. Näitä kokeiltiin jo vastaanotolla, ja ahne koirahan kiipeää vaikka jumppapallon päälle seisomaan ruoan toivossa. Kunhan ollaan vähän aikaa harjoiteltu, otan kuvia Leevin jumpasta ja laitan näytille tänne.