Kotitöitä

Treenaamista ja lenkkiä

Nyt kun Leevi näyttää ja tuntuu taas terveeltä (katkennutta hammasta lukuunottamatta), se on päässyt taas treenaaman ja liikkumaan ihan vapaasti. Olen jo parin viikon ajan uskaltanut tehdä osan aamulenkeistä pyörällä, näin niihin saa lyhyessä ajassa enemmän mittaa ja koiralle liikuntaa. Tänään viimein laitoin sille valjaat päälle ja otin juoksulenkille vetokoiraksi, ja puhtaasti se edelleen liikkuu. Osan matkaa Leevi veti tosi hyvin, mutta välillä piti muistuttaa että nyt ei ole tarkoitus haistella tienposkia. Edellisestä vetolenkistä on kuitenkin monta kuukautta.

Nomehommia on treenattu, niin kauan kuin joki on sulana tehdään myös vesityötä. Kuvassa näkyy himmeällä kaksi mustaa nuolta. Nuolien kohdalla on kaksi damia, jotka olin käynyt heittämässä niin että Leevi ei näe. Lähetys oli tuosta rannalta, oksan yli ja pusikon läpi. Kuvasta oikealla kulkee rantaviiva. Hienosti Leevi lähti linjalle, ui suoraan eteenpäin damien luokse. Palautus tuli kyllä väärin rannan kautta, mutta lähetys sujui omasta mielestä tosi hyvin.

Hakua olen yrittänyt vähän parantaa, ollaan ehkä liikaa treenattu linjaa joten se on vähän kärsinyt. Leevillä on ollut aika rauhallinen hakutyyli, olen vähän saanut siihen lisää vauhtia palkkaamalla pallolla jokaisen palautetun damin jälkeen. Olen myös aina jättänyt haun vähän kesken, Leevi on saanut hakea kaksi tai kolme damia ja loput onkin olleet sitten mun hommia. Kateus tehoaa tässäkin...

Vähän (tai aika paljonkin ;) polttelis vielä syksyllä startata, mutta nome-kokeeseen ei ole asiaa ennen kuin riistan palautukset on kunnossa. WT-kisoja taas vähän arastelen, jotenkin tuntuu että tehtävät on siellä paljon vaikeampia. Keväälle startit varmaan kuitenkin menee, koira on ollut kuitenkn vasta kuukauden päivät kunnossa, joten pitää nyt vaan malttaa odottaa että kunto pysyy hyvänä.

Tokossa sen sijaan ollaan marraskuussa ilmoittauduttu avoimeen luokkaan. Liikkeet alkaa olemaan valmiit. Paikallamakuu sujuu kotipihalla hyvin, mutta ekoissa hallitreeneissä näytti yllättäen vähän epävarmalta. Sitä onneksi ehditään harjoittelemaan vielä ennen koetta. Noudon luulin olevan vielä kesken, sitä ei keväällä treenattu kuin muutama kerta, mutta yllättäen se olikin kesän aikana kypsynyt itsekseen melko hyvin. Kaukoissa on ongelmana ennakointi, siihen ei ehkä auta kuin se että aletaan treemaan seisomista sinne sekaan, sitten ei ainakaan voi varmasti tietää mitä seuraavaksi tulee.

Heikoin lenkki näytää olevan seuraaminen. Se on kovin väljää. Paikallaan siirtymiset on tosi hienoja ja tiiviitä, mutta jotenkin homma levähtää kun mennään suoraan eteenpäin. Tähän en ole vielä keksinyt mitään hyvää parannuskonstia.

Akupunktiossa

Tänään Leevi kävi eläinneurologi Riikka Timgrenillä Aistissa.  Mukana oli sen nome-kokeen jälkeen tullut kohtaus videolla. Kilpirauhasarvot oli tutkittu jo Lahdessa silloin sen ontumisen tiimoilta. Epileptistyyppinen kohtaus, enempään tutkimiseen ei ollut tarvetta, samassa paikassa samoilla oireilla on jo velipoika Kelpo tutkittu läpikotaisin. Lääkärin mukaan hyvällä tuurilla on lievää nuoruustyypin epilepsiaa joka jää iän mukana pois, tai sitten huonolla tuurilla kohtauksia tuleekin enemmän ja joudutaan aloittamaan lääkitys. Jäämme toivomaan sitä hyvää tuuria tämän asian tiimoilta.

Olin varannut meille tunnin ajan, koska kyseinen ell on opiskellut myös akupunktiota. Akupunktiohoitoa olin ajatellut lähinnä niihin kipeisiin etujalkoihin, mutta viimeisten päivien aikana Leevi on kokenut ihmeparanemisen! Ontuminen ja liikkeiden epäpuhtaus on jäänyt pois. Onneksi oli sentään todistusaineistona mukana Pärnäsen lausunto muutaman viikon takaa, koska "Tällä hetkellä koira liikkuu puhtaasti, ei aristusta kyynernivelissä, normaali asento ja selän jousto."  Eläinlääkäri totesikin että harvoin täällä vastaanotolla noin terveen ja vilkkaan näköistä koiraa näkyy :)

Syytä paranemiseen en tiedä, Rimadyliä Leevi söi kuurin mutta eipä se ontumista ainakaan hirveästi näyttänyt vähentävän, ennemmin ontuminen jäi pois kun vähensin ja lopetin sen lääkityksen. Mutta kai se sitten sitä tulehdusreaktiota nivelissä vähensi. Olen myös syöttänyt Leeville törkeän kallista Nivel-Nutrolinia, joten silläkin voi olla jotain vaikutusta.

Akupunktio kuitenkin tehtiin. Päähän ja korvien taakse laitettiin neuloja "poistamaan pahat tuulet aivoista". Neuloja laitettiin myös lapaluiden tienoille, selkään , takajalkoihin sekä vasempaa kyynäreen monta ja molempiin varpaisiin myös. Neuloja tuli yhteensä parikymmentä. Piikkikammoiselle koiralle aika koettelemus. Ei ole myöskään kuulemma koskaan ollut koiraa joka pelkää neuloja yhtä paljon :(
Sillä Leevi todellakin pelkää eläinlääkäreitä, sillä on niistä liikaa (huonoja) kokemuksia parin vuoden ajalta. Koirat kuulemma yleensä käyvät nukkumaan kun neulat on laitettu, mutta Leevi ei osannut kunnolla rentoutua. Se kävi kyllä makaamaan muutaman kerran, mutta nousi aina uudestaan ylös seurustelemaan.

Sunnuntaina löysin myös Leevin suusta (taas) katkenneen hampaan. Sen viime vuonna katkenneen ja poistetun hampaan vierestä. Hammasta näytettiin myös, ja sen poistaminen voi kuulemma odottaa seuraavaan rauhoituskertaan saakka.

Alla muutamia kuvia Leevistä neulatyynynä.