nome-treenit

Eilen olimme sitten Leevin kanssa nometreenejä seuraamassa. Olimme ilmoittautuneet ainoastaan kuunteluoppilaiksi, ja se olikin hyvä sillä Leevillä oli selvästi vaikeuksia rauhoittua paikalleen treeneissä. Harjoitukset tehtiin fiksusti penturyhmässä niin,että muut koirat ei nähneet toisten harjoituksia. Palautteen kyllä kuulimme kaikilta, ja kouluttajan ohjeet. Istuskelin varjossa Leevin kanssa ja odottelin että herra malttaa rauhoittua vaan olemaan. Aika pitkään se jaksoi piipittää, kaivaa maata ja pureskella keppejä ennen kuin ymmärsi että mitään ei todellakaan tapahdu. Sitten viimein kävi Leevikin pötkölleen ja vaan oli.
Vähän aikaa Leevikin ehti huilata, ja sitten siirryttiin rantaan. Hellettä oli huimat 33 astetta, joten oli varsin viisasta tehdä myös vedessä harjoituksia.
Koska Leevinkin käyttäytyi jo hyvin, pääsi pieni ruskea koira myös tekemään vedestä kaksi noutoa! Hienosti meni, molemmat tulivat rannalle, mutta ei ihan käteen saakka. Ne olivatkin Leevin ekat oikeat noudot vedestä, tähän saakka ollaan vaan muuten oltu vedessä ja harjoiteltu uimista. Pitää käydä ostamassa oma vesidami, nyt olis lämpimät vedet treenata sitäkin.
Uinnin jälkeen Leevillä oli taas suuria vaikeuksia rauhoittua, sillä sen teki niin kovasti mieli vetää hirveät hepulijuoksut kuten aina uimisen jälkeen. Sinnikkästi vaan odoteltiin, niin Leevinkin malttoi taas rauhoittua.

verijälkeä kokeilemassa

Tein aamulla metsään lyhyen verijäljen ja äsken käytiin sitten Leevin kanssa ajamassa se. Tehdessäni jälkeä katsoin että maassa ei näy muurahaisia, mutta kun Leevin kanssa mentiin haistelemaan alkumakausta, olivat muurahaiset ehtineet paikalle. Joku ehti puraista Leeviä nenästäkin reaktiosta päätellen. Ei kovin mukava alku jälkikoiralle.
No, jälkeä kuitenkin seurattiin, välillä innokkaammin ja välillä se unohtui kokonaan. Veren haju nimittäin oli sen verran jännä juttu, että lähellä oleva kantokin piti ohimennessä haukkua. Selvästi Leevi ei ollut ihan oma itsensä, vaan jotenkin aremman oloinen. Häntä ei ollut itsevarmasti pystyssä, vaan enneminkin ihan alhaalla. Yhdessä kuitenkin päästiin loppuun asti, siellä muurahaiset oli taas vallaneet jäljen loppuun jättämäni sienen, joten sitä ei kovin tarkasti viitsitty haistella. Jäljen päästä löytynyt possunkorva oli kuitenkin mieluinen palkinto, Leevi kantoi sen ylpeänä autolle ja söi vasta siellä.

Huomenna on taas kivaa ohjelmaa, menemme Leevin kanssa kuunteluoppilaiksi KHN:n nometreeneihin!

uusia dameja!

Leevi sai eilen uusia dameja, ja tänään onkin sitten taas harjoiteltu kantamista uudella innolla. Nämä uudet damit on selvästi pikkasen ihanempia kuin se vanha pentudami, Leevin tekisi selvästi mieli pitää dami omana aarteenaan. Harjoitukset on kuienkin onnistuneet, vaihdossa Leevi saa namin, ja sitten taas damin uudestaan suuhun ja kanniskellaan ympäri pihaa. Minä menen edellä "karkuun" ja Leevi yrittää saada kiinni.

Lisäksi olemme harjoitelleen maahan menoa. Aika hyvin alkaa olla hallussa jo käsimerkistä, kohta voidaan jo yhdistää suullinen käsky mukaan. Uutena juttuna viikolla tuli mukaan myös hiirimatolle meno :) Leevillähän on jo hallussa kosketuskeppiin kuonolla koskettaminen, ja aika äkkiä se älysi että sama leikki on kyseessä. Hiirimatolle vaan pitää asettaa etutassut jotta saa palkinnon. Nyt Leevi osaa jo mennä muutaman metrin päähän. Kohtahan päästään jo oikeasti harjoittelemaan eteen lähetystä!

Olimme tosiaan muutaman päivän nettipimennossa, sen kerran kun Leevi jäi yksin kotiin ilman että oli porteilla aidattu eteiseen, oli modeemin virtajohto purtu poikki. Samoin lapsen uimalasit. Muuta tuhoa ei ole vielä tullutkaan, odottavalla kannalla ollaan...

Leevi on myös löytänyt itsestään sisäisen puutarhurin. Lähinnä se nauttii kasvimaan antimista. Se käy omatoimisesti pihalta syömässä herneet, mansikat ja viinimarjat. Raakoja omenoita se tyytyy vain kanniskelemaan ympäriinsä, maku taitaa olla vielä sen verran kitkerä.

Mökkeilyä

Leevi on ollut taas viikon mökillä. Kuumuus hidasti nuoren herran tahtia huomattavasti, virkeimmillään Leevi oli aamulla ennen yhdeksää ja illalla kahdeksan jälkeen. Uimakoulua pidettiin koko viikko, ja Leevi onkin jo aika taitava uimari. Alussa se välilä unohti uida, ja sukelsi vahingossa, mutta nyt muistaa jo koko ajan uida että pysyy pinnalla!

Leevillä olikin mökillä tapahtumarikas viikko, ensin Leevi kyläili bouvier-narttu Mollin mökillä, ja seuraavana päivänä Molli oli Leevillä kylässä. Leevi vieraili myös Visulahden parkkipaikalla. Olimme lasten kanssa muutaman tunnin peuhaamassa Visulahdessa, ja Leevillä oli 4H-yhdistyksen dogsitteri seurana. Leevi ja dogsitteri pärjäsivät hyvin, Leevi oli päässyt uimaankin. Hiukan itseä alkoi epälyttämään kun Visulahdessa kuulutettiin että "kenen ruskea koira juoksee vapaana allas-alueella, tulkaa heti ottamaan se kiinni". Onneksi kyseessä ei ollut meidän Leevi, vaan joku muu koira. Kotimatkalla vierailtiin vielä Mäkkärin terassilla, ja Leevi oli sielläkin kuin kotonaa. Makaili kaikessa rauhassa, eikä vaivautunut ottamaan osaa kaupan edessä haukkuvien koirien konserttiin.

Mökillä, ja muutenkin Leevi ottaa kyllä innolla osaa lasten leikkeihin. Nyt se oli mukana mm. kotileikissä, ja roolina oli yllättäen olla koira. Kotona sen lempipuuhaa on kaivaa hiekkalaatikolla kuoppia, se ei aina aiheuta lapsissa kovin suurta innostusta, koska Leevin kaivuutyöt on kovin suurieleisiä. Se ei osaa kovin hyvin (lue: ei yhtään) varoa muiden kaivamia kuoppia eikä muita linnoituksia.

Mökillä vahvistettiin lähinnä luoksetuloa, ja ruokailun yhteydessä aina sivulletuloa. Luoksetulo alkaa olla jo aika varma, tehtiin pari kertaa niin, että isännän kanssa otettiin molemmat kasa lihapullia mukaan, mentiin metsään ja Leevi sai vähän viestin tyylisesti tulla vuorotellen molempin luokse. Kovaa paineli, ja vikan kerran isäntä meni jo vähän piiloonkin, ja hienosti pikku koira löysi!
Muutaman kerran kanniskeltiin damia metsässä, ja ote oli jo aika hyvä. Annan damin aina Leevin suuhun, jotta se ottaa sen oikein eikä roikota toisesta päästä. Dami pysyy hienosti suussa, ja Leevi tulee kivasti luokse sen kanssa.

Kavereita!

Eilen torstaina kävi Mette kylässä. Kovasta helteestä huolimatta koirat jaksoivat leikkiä ulkona. Tänään oltiin sitten rannalla Röllin kanssa, ja leikit olivat aika mukavia tällä kertaa. Välillä käytiin joessa viilentymässä, ja sitten jaksoi taas painaa. Nyt Leevi sitten kuorsaa häkissään.

Kuumuus on vähän verottanut harjoitteluhaluja, treenata täytyy ennen aamukahdeksaa jos ulkona aikoo jaksaa. Aamulla harjoiteltiin vähän sivulletuloa, ja idea alkaa olla Leevillä selvä. Nyt pitää vaan saada lisää nopeutta, perusasento on jo aika hyvä. Leevi istuu oikealla kohtaa, eikä ole käääntyneenä ohjaajan suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa. Damin kantamista harjoiteltiin myös aamulla, otin koiran remmiin ja kannettiin damia ympäri pihaa suurilla kehuilla. Leevi nimittäin helposti nappaa damia siitä päästä kiinni, haluaisin että se oppisi heti alussa kunnolla ottamaan otteen siitä.

Jokapäiväisenä hommana Leevillä on avainten kantaminen postilaatikolta sisään. Se sujuu jo suorastaa mallikkaasti. Alkuun avaimet kävivät nurmikon kautta, ja saattoivat matkalla tipahtaa muutamankin kerran. Nyt Leevi tuo avaimet hienosti suoraan sisää, ja osaa jopa matkalla käskystä istua muutaman kerran, ilman että avaimet tippuvat suusta! Ja luovutus tulee hienosti suoraan käteen!

Ampumaradalla

Tänään käytiin sitten ampumaradalla haulikkovuorolla pauketta kuuntelemassa. Pelasin varman päälle, ja ensin vaan kuunneltiin autossa. Leevi söi iltaruoan siinä samalla. Koska Leevi ei mitenkään osoittanut edes kuuntelevansa ammuntaa, siirryttiin auton viereen. Siinä sitten pureskeltiin käpyjä vartin verran ja lähdettiin kotiin. Ei näytä kovin paukkuaralta koiralta! Syksymmällä mennään vielä uudestaan.
Helteen on verottaneet harjoitteluintoa kummasti. Vähän on jatkettu sivulletulon harjoittelua, ja istumista on yritetty nopeuttaa. Seuraamisen alkeita on otettu ihan muutaman askelen verran. Kotielämän harjoittelua on ollut sen verran, että on opeteltu pysymään omalla pihalla, myös etupihalla missä ei ole aitaa. Se onkin aika haastavaa, tänään pyydettiin Viva kävelemään ohi ja piti vain tyytyä katselemaan. Pitäisi saada hirveästi harjoitus-ohikulkijoita, jotta Leevi älyäisi pihassa pysymisen idean. Nyt se on pari kertaa päässyt livahtamaan toisen koiran luo, kun en ole ajoissa huomannut estää aikeita. Saa ilmoittautua harjoituskohteeksi!

Leevi oppi uimaan

Tänään Leevi sitten oppi illalla uimaan. Kepin perässä saatiin houkuteltua veteen ja hienosti Leevi ui pari lenkkiä!

Muitakin harjoituksia on jatkettu sosiaalisen elämän ohella. Sivulletulon harjoittelu on aloitettu, ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin opettamana ensin etukautta kiepsahtamisen. Mahdollisesti opetan eri käskylle vielä takakautta kiertämisen, mutta tällä aloitettiin. Ensin kokeilin houkutella makupalalla, mutta sitä Leevi ei älynnyt laisinkaan. Sitten otin käyttöön kosketuskepin jota Leevi on jo aikaisemmin opetellut kuonolla koskettamaan. Kepillä ohjaamalla Leevi tekikin hienon sivulle tulon etukautta tosi helposti. Ensin halusin sen pelkästään tulevan sivulle, sitten lopuksi nostin kepin kärkeä niin istuminenkin tuli ihan itsestään!

Muutamien harjoittelukertojen jälkeen (taukoineen) ohjasin enää pelkällä kädellä, ja nyt alan liittää mukaan käskysanan.

Lisää kavereita

Sunnuntaina 4.6 Leevi oli sitten kutsunut sisarukset ja äidin kylään! Paikalle saapuikin sitten äiti Wilma, sisko Candy ja kolme veljeä, Manu, Kelpo ja Rommi. Ekana paikalle tuli Kelpo, ja otimme tietysti pennuilta pannat pois jottei käy vahinkoja. Ajattelematta sitä, millä sitten tunnistamma oman koiramme! Pojat olivat nimittäin todellakin saman näköisiä, eikä edes nimellä kutsuminen paljoa auttanut, sillä molemmat porhalsivat paikalle kun toista kutsui. Tästä viisastuneena Rommi saikin heti tullessaan kynsilakkamerkin pyllyn päälle!
Leevi, Rommi ja Kelpo olivat tosi saman näköisiä, Manu erottui tietysti värinsä puolesta ja Candy sukupuolen perusteella. Lopulta saatiin Leevi ja Kelpokin tunnistettua ja omat koirat tulivat illalla kotiin.
Hauskaa pennuilla oli kyllä. Kuuma keli sai kaikki vilvoittelemaan jokivedessä, ja joku oppi uimaankin illan aikana pudottuaan ensin laiturilta veteen. Leevi ei vielä sunnuntaina mennyt uimaan, kahlasi tapansa mukaan vaan mahaan asti. Illalla Leevi oli väsynyt, ja yökin meni ihan nukkuessa. Mitään aamuyön kukkumista ei nyt esiintynyt. Toivottavasti nähdään pentukavereita vielä uudestaankin! Kunnon kuvia en oikein saanut, vauhti oli niin huimaa että kuvaaja ja kamera eivät pysyneet perässä. Minna otti kaikista paikalla olleista pennuista hienot edustuskuvat, kiitos Minnalle!

Sosiaalista elämää

Lauantaina 3.6 Leevi kävi Pinnin kanssa uimakoulussa Vantaalla eräällä lammella. Hauskaa oli taas koko rahan edestä, ja Pinni sekä ihimiset keksivät erilaisia houkutuksia jotta Leevi menisi uimaan. Vaan ei mennyt vielä, mahaan saakka kahlasi kyllä mutta ei pidemmälle. Autossa kotiin tuli taas väsynyt mutta onnellinen koira.
Kotona odotti sitten lisää seuraa, kun hoidossa oli yön yli liki 10 v labradori narttu. Viva oli onnellinen Leevin väsymytilasta, sillä sen hermo ei enää meinaa riittää Leevin leikki-intoon. Välillä piti laittaa portti olohuoneen ovelle, jotta Viva pääsi rauhassa lepäämään toiselle puolelle.

Blueskadulla

Leevi on käynyt taas keräämässä kokemuksia. Viikolla ensin käytiin collietyttö Meten kanssa leikkimässä, Mette on Leeviä reilu viikon nuorempi pentu. Pienen ujostelun jälkeen pikku koirilla meni tosi lujaa, kamera unohtui taas kotiin tietysti. Metteä pitää käydä useamminkin tapaamassa, sillä sen jälkeisen yön Leevi nukkui kuin tukki. Yritin neljän aikaan herätellä ulos pissalle, mutta eipä otus jaksanut lähteä. Vasta kuudelta sain sen aamulenkille. Leevillä on ollut viime aikoina tapana herätä aamulla neljän-viiden välillä, ja se on silloin todellakin pirteänä ja valmis mihin vaan. Minä en ole pirteä siihen aikaan, ainoa konsti millä se rauhoittuu, on ottaa se remmiin sängyn viereen. Silloin se ei pääse hölmoilemään ja keksimään itselleen puuhaa.

Tänään oltiin sitten Puistobluesissa, blueskadulla Leevin ja lasten kanssa. Vaikka väkeä oli paljon, ja musiikki soi, ei Leevi markkinatunnelmasta hätkähtänyt. Aikansa katseli ja kävi sitten pötkölleen. Sen rauhaa tosin häiritsivät kaikki innokkaat silittäjät, pieni pentu näytti olevan vastustamaton monille.

Harjoituksiakin on jatkettu. Melkeinpä puolet ruoka-annoksestaan Leevi saa nykyään itse etsiä. Otan osan turvotetuista nappuloista mukaan, pyydän Leevin istumaan ja käyn heittelemässä nappulat nurmikolle. Leevi istuu ja odottaa hienosti kunnes saa luvan lähteä syömään ja etsimään.
Leevistä on tullut myös innokas tavaroiden kantaja, ja aika hyvin se myös tuo niitä näytille. Olen sitten vaihdellut niitä makupaloihin, tai jos tavara on vaaraton, antanut pitää ja vaan kehunut kovasti. Noudot ja palautukset ovat myös kehittyneet. Eilen uskalsin pitkästä aikaa kokeilla ulkona damin kanssa. Kaksi kertaa tein heiton reilu kymmenen metrin päähän, ja sain damin hienosti takaisin itselleni. Mieli teki tietysti jatkaa, mutta hillitsin itseni ja lopetin siihen.
Leevi on myös madotettu ensi viikon rokotuksia varten, seuraavalla kerralla pitää ottaa joku toinen merkki. Flubenol pisti mahan ihan kunnolla sekaisin, saa ehdottaa mahaystävällistä matolääkettä!