sunnuntai 29. toukokuuta 2011

NOU1


Taipparit meni läpi!! Hyvä Leevi!

Kokeen alussa tuomarin puhuttelun ja sosiaalisuuden testaamisen ajan Leevi käyttäytyi oikein hienosti. Se sai hetkeksi mennä autoon odottamaan, kun kävin katsomassa kahden ekan koiran suorituksen. Sitten kun lähdimme kohti odotuspaikkaa, se tuntui kyllä tietävän mitä matkan päässä tehdään, sen verran se lämpesi ja hiukan vinkuikin. Vesityö meni hyvin. Leevi odotti hiljaa, oli tarkkana ja lähti heti luvan saatuaan noutoon. Molemmat lokit se nouti hyvin, toisen tosin palautti rannalle vähän sivuun lähetyspaikasta.
Siitä suoraan hakuruutuun. Leevi istui taas hienosti hiljaa ampumisen ajan, kunnes sai luvan noutoon. Se muisti hienosti putoamispaikan, joka oli pienen kuusikon keskellä. Ketää ei kuitenkaan kuulunut heti takaisin sieltä kuusikosta, joten pillitin kerran. Sitten Leevikin muisti mitä piti tehdä, ja palasi variksen kanssa takaisin. Seuraaviin noutoihin sain kuitenkin ohjeen olla pillittämättä, tuomari halusi nähdä että koira ottaa linnun itse suuhun ja tulee itsenäisesti takaisin.
Leevi teki hakua laajalla alueella, ja löysi vielä 3 tai 4 varista lisää, tarkkaa muistikuvaa mulla ei jännityksen takia ole :)Hakuvauhti oli vähän hiljaisempi kuin Leevillä yleensä on, mutta se irtosi kuitenkin hienosti hakualueen reunoille asti.
Palautteessa tuomari mainitsi, että nuoresta koirasta näkee että se työskentelee oikeasti taipumuksiensa avulla, eikä pelkästään sen mukaan mitä on opetettu.

Viimeisenä oli sitten laahausjälki. Leevi lähti suoraan ja hyvin jäljelle. Leevi meni kovaa ja kauas ja ajattelin jo että koira on eksynyt. Mutta jälki tosiaan oli niin pitkä, sillä pitkältä tuntuvan ajan jälkeen se palasi takaisin kani suussaan. Siis NOU1! Aivan mahtavaa! Nyt Leevi saa pitää taukoa nomehommista, kesän ajan voidaan sitten keskittyä tokojuttuihin!

Arvostelu:
sosiaalinen käyttäytyminen:innokas, ystävällinen
uimahalu:menee mielellään veteen, ui hyvin
hakuinto:liikkuu itsenäisesti laajalti löytäen riistoja hyvin
noutohalu:ottaa molemmat lokit vesialueela itsenäisesti, varikset ja kanin noutaa myös omatoimisesti
nouto-ote:hyvät otteet riistasta
palauttaminen:palauttaa lokit rannalle, varikset ja kanin ohjaajalleen
reagointi laukaukseen:tarkkaavainen, rauhallinen
itseluottamis ja aloitekyky:hyvä maalla että vedessä
yhteistyö:toimii hyvässä yhteistyössä ohjaajan kanssa
yleisvaikutelma:rauhallisesti työskentelevä koira, joka suoriutuu päivän tehtävistä tasaisen varmasti

torstai 26. toukokuuta 2011

Kenraaliharjoitukset pidetty!

Tiistaina tehtiin lokeilla vielä vesityöskentelyä, ja tänään oli sitten kenraaliharjoitus! Taipparityyliin ensin oli vesityö, mikä meni aivan loistavasti häiriköivästä yleisöstä huolimatta! Hakuruutu oli täytetty variksilla, ja viimeinen heitettiin Leevin nähden sinne. Alue oli melkoista puskaa, joten heitosta Leevi näki vain osan. Hienosti se kuitenkin muisti mihin varis lensi, ja lähti noutoon. Se vaan ei variksista (eikä huonolaatuisista varsinkaan) pidä ollenkaan niin paljon kuin muusta riistasta. Niinpä se mietti hetken aikaa mitä tehdä, ja sitten jopa kokeili kieriä! Kunnon ärjäisy lopetti kierimisen yhteen pyörähdykseen, ja sitten se palauttikin löytämänsä variksen ihan hienosti. Ikinä ennen Leevi ei ole kierinyt minkään riistan päällä, joten se pääsi yllättämäään mut täysin. Toisaalta oli hyvä että se teki sen nyt, eikä sunnuntaina. Ainakin tuli selväksi että kieriminen ei todellakaan ole sallittua puuhaa. Leevi lähti hienosti uudestaan hakuun, ja löysi nopeasti kolme varista lisää. Suuhun ottamista se aina hiukan mietti, mutta kun suuhun otti niin sitten palautti hienosti.
Hakuruudun jälkeen Leevi meni autoon miettimään, ja kävin vielä kanilla vetämässä laahausjäljen toiseen metsään. Jäljen pituus oli nyt taipparitasoa, ja mukana oli taas jonkun verran tuulta sekoittamassa. Leevi lähti innolla jäljelle, pyöri muutaman lenkin ilmeisesti tuulen mukana, löysi kanin nopeasti ja palautti hienosti!

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Taipparit lähestyy!

Kaksi viimeistä viikonloppua Leevillä on ollut KIVAA! Edellisellä viikolla se oli yhden yön Vivan kanssa mökillä. Leevi oli onnellinen koiraseurasta, ja jatkuvasta uintimahdollisuudesta. Tänä viikonloppuna olimme saaressa, ja nyt meillä on hyvin väsynyt koira kotona. Kaiken muun toiminnan lisäksi sen piti taistella korppien kanssa koko viikonloppu. Saaressa on nimittäin joka kevät korpeilla pesä, ja niiden raakunta oli Leeville ihan liikaa. Se joutui säntäilemään metsään haukkumaan vähän väliä. Korppien poikanen oli turvallisesti pesässään, joten annoin Leevin haukkua. Ja naapureita ei ole, joten muitakaan ei voinut häiritä!

Harjoituksia on jatkettu ensi sunnuntain taippareita silmällä pitäen. Kävin itse taippareissa talkoilemassa, ja sain sieltä mukaan muutaman variksen. Tähän saakkahan Leevi on ottanut riistan kuin riistan suuhun epäröimättä, mutta nämä hiukan jo elämää nähneet varikset ei olleetkaan sitten yhtään kivoja. Ajan kanssa ja runsaalla palkalla se kyllä otti suuhunsa variksen, mutta ei ollenkaan mielellään.

Ne taipparitalkoot lisäsi ehkä hiukan koejännitystä, sillä tehtävät näytti hakuruudun täyttäjän näkökulmasta melko vaikeilta! Vesinoudot oli pitkiä, ja hakuruutukin iso. Niinpä viime viikolla ollaan sitten treenattu lisää. Hakuruutua tehtiin kahdesti, dameilla tosin. Ensimmäisen ruudun täytin Leevin nähden, ja toisen koiran odottaessa autossa. Molemmissa Leevi teki hienoa hakua, ja liikkui laajalla alueella. Ekassa annoin sen hakea 5, tokassa 4 damia.

Olen myös vetänyt kestokanilla jälkiä, ja laahausjäljen idean Leevi on nyt kyllä älynnyt. Eilen tein jäljen saaressa kovalla tuulella, ja takaapäin tuleva tuuli selvästi häiritsi, mutta niin vain Leevi selvitti jäljen ja löysi kestokanin jäljen päästä. Eilen myös ekan kerran yhdistettiin noutaminen ampumiseen. Isäntä hoiti heittäjän hommat veneestä. Eka heitto tuli pelkällä vaakkumisella vähän lähemmäs, toka heitto (vesidameilla, ei lokeilla) sitten laukauksen jälkeen kauemmas. Kova tuuli nostatti myös aikamoista aallokkoa, joten Leevi ei enää uimaan lähdettyään nähnyt dameja veden pinnalta. Hienosti muistiinsa luottaen se kuitenkin ui tarpeeksi pitkälle ja löysi saaliinsa. Koska pojatkin halusi taas ottaa osaa koiran kouluttamiseen, tehtiin vielä maalla muutamia markkeerauksia poikien heitoista. Leevillä näyttäisi olevan aika hyvä markkeerauskyky. Poikin heitot saattoivat välillä lentää ihan mihin sattuu, mutta koira oli ohjaajaa paremmin kartalla ja muisti mihin dami oli pudonnut.

Ensi viikolla tehdään vielä kerran kaikki taipparitehtävät läpi riistoilla, ja sitten ei voi muuta kuin luottaa koiraan! Leevi osaa kyllä hommat, se mihin koe saattaa sitten tyssätä voi olla Leevin mielestä liian huonokuntoinen koeriista. Vaan siihenkin kai täytyy vaan tottua...

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Laahausjälkeä



Leevin kanssa olemme enimmäkseen treenanneet tutuissa metsissä, niinpä tänään taippareita ajatelleen menimmekin Pinnin lenkkimetsiin vetämään kanilla jälkeä. Pienen lenkin jälkeen laitoin Leevin autoon jäljen teon ajaksi. Eka jälki oli lyhyt, 30-40m, joten sen teossakaan ei kauaa aikaa kulunut. Sen verran kuitenkin, että autossa odotellut koira ehti lämmetä. Siis henkisesti, olihan se ensin koko automatkan haistellut kanin hajua autossa, ja kun sitten joutui autoon odottamaan, tasan tarkkaan tiesi mitä on tulossa. Niinpä se ulisi autossa koko jäljen teon ajan. Autosta pääsemisen jälkeen otin vähän tokoa, mutta se ei saanut Leevin ajatuksia tasaantumaan. Joten eka jälki meni aika heikosti.Leevi sai hajun jäljestä, mutta lähti kaahottamaan metsään ihan päättömästi. Kaksi kertaa yritin, ja aina kutsuin pois kun touhussa ei ollut mieltä. Kolmannella kerralla otin koiran taippariotteeseen hihnaan, ja menin alkumatkan koiran mukana.Kun homma lähti sujumaan, päästin koiran irti. Nyt meni jo paremmin, ei se suoraan jäljen päällä kulkenut, mutta päätyi kanille joka tapauksessa ja toi hienosti kanin mulle.

Tokan jäljen teon ajan istuskelin kivellä, koira vieressä, ja saatiin kierrokset tasaantumaan. Niinpä vire olikin ihan toisenlainen toiselle jäljelle mennessä. Leevi sai hyvin hajun, teki yhden hukan alkumatkalla mutta löysi itse takaisin jäljelle. Hienosti jäljesti kanille saakka. Kanin löydettyään se hetken mietti, mutta sitten nappasi kanin hyvään, syvään otteeseen ja tuli hienosti samaa reittiä takaisin. Loistavaa, tähän lopetettiin!Jäljen pituus oli ehkä 50m, ei ihan taipparipituus vielä, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Ensi viikolla teen vielä kerran, pitää taas mennä johonkin uuteen paikkaan treenaamaan.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Menetettyjä oikeuksia...

Meillä on takapihalla aita, reilu metrin korkuinen. Mummilassa on myös pihalla aita, se on hiukan matalampi. Talvella kun oli kantohanget (korkeat!), Leevi erehtyi molemmista menemään pari kertaa yli, mutta kun lumi suli on tyyppi pysynyt taas aitojen takana. Tai ei sittenkään.
Meillä on nimittäin takapihalla portti, jonka haka aukeaa nostamalla. Olen nyt pari kertaa hakenut koiran naapurista ruokaa kerjäämästä, ekalla kerralla se oli päästetty mukaan (ovat siis sukulaisia), tokalla kerralla Leevi oli sitten omin avuin avannut portin. Kun tokan kerran hain sen, jätin koiran taas ulos, mutta jäin ikkunaan vakoilemaan kuinka se homman hoitaa. Ja eipä mennyt kauaakaan, kun tekniikka paljastui. Riskinä koirana Leevi työntää hartiat portin alle, ja nostaa sen verran että haka aukeaa. Siitä onkin sitten helppo hilpaista naapurin oven taakse vinkumaan sisäänpääsyä. Kotona kun ei kai saa tarpeeksi ruokaa. Eihän se naapuriin meni sinällään haittaisi, mutta luulenpa että se jossain vaiheessa laajentaisi reviiriä pidemmälle. Joten väliaikaisratkaisuna haka on nyt kiinitetty pentupannalla tolppaan kiinni. Nyt se ei enää aukea nostamalla.

Tänään tyyppi oli sitten mummilassa hoidossa, aidan takana tiellä oli kävellyt pieni koira. Sen enempiä lupia kyselemättä Leevi esitteli hyppytaitojaan ja kaikessa hiljaisuudessa hyppäsi aidan yli tervehtimään. Pikku koiran omistaja ei onneksi ollut pelästynyt, kai huomasi heti että Leevi oli ihan ystävällisellä mielellä liikkeellä. Joka tapauksessa, ei mitenkään sallittua puuhaa hyppiä aitojen yli, joten siinä meni sitten vapaaulkoilu-oikeus hoidossa. Tyhmästä päästä kärsii ja niin pois päin...